We're never getting that girl out into the sun again..

Lauantai oli beach päivä! Heräsin aamulla jo joskus puoli kaheksan aikaan, ja kasilta skypeilin porukoille ekaa kertaa jenkkeihin tulon jälkeen! Oli tosi outoa olla ite se, joka on poissa kotoa, ku aina se on ollu Rita. Mutta oli kiva jutskailla pitkästä aikaa! Aamupäivällä mä, hostmom ja J lähettiin käymään keskustassa street art gallery juttuhässäkässä, joka toimi periaatteessa markkinoiden tapaan, mutta siellä myytiin taidetta. Kierreltiin siellä ehkä joku tunti, ja palattiin takasi talolle. Tuolla kävellessä tuli kyllä semmonen fiilis että sitte ku oon eläkkeellä niin hommaan jostain kyllä green cardin ja meen Lewekseen vietteleen eläkepäiviä.

Beach houselle tultua hostmomin äiti, isä ja sisko tuli käymään, ja hostmomin vanhemmat lähti kyllä melkeen samantien. HM:n sisko jäi, ja lähettiin kaikki porukalla rannalle. Rannalla vierähtikin aika mukavasti iltaan asti, ja oli kyllä ihan huippu ilma! Uitiin paljon, otettiin arskaa, hypittiin veneestä veteen, ja käytiin veneajelulla ja tubing siinä samalla! En tiiä mikä ois hyvä termi tubingille suomeksi, mutta käytännössä veneeseen pannaan kiinni naru, ja narun päässä on semmonen rengas missä ollaan kyydissä ja sitten vaan hanaa! Oli ihan ÄLYTTÖMÄN KIVAA!!! L halus mennä mun kanssa, joten mentiin yhessä. Meijän tubing rengas oli enemmänki kaks paikkanen pieni vene ku rengas mutta kuitenki, oli ihan huippua! Pitää muistaa ens viikonloppuna kysyä K:lta kuvia, kun se otti niitä veneestä. Oli niiin sairaaaaaan kivaa!!
Tubingin jälkeen mentiin takas rannalle, ja näin vihdoin horseshoe crabin! Oltiin koitetti metästää yhtä koko päivä, että mä näkisin yhen, ja sitten C, se näitten perhetuttu, kävi ilmottamas mulle että joku mies oli saanu elävän horseshoe crabin jos haluan mennä kattomaan, ja minähän halusin! Hyiii elämä ne on pelottavan näkösiä? Mutta ne on eläviä fossiileja, joten tosi siistiä. Muistaakseni hostmom sano että ne on vanhempia ku dinosaurukset, eikä niitä kuulemma nää läheskään kaikkialla itärannikolla, mutta Lewes on yks niistä paikoista missä niitä näkee.
Meikä palo beachilla aika lahjakkaasti, vaikka mulla oli suojakerroin 50 aurinkorasvaa, ja lotrasin sitä kyllä urakalla. Hostdad vitsailiki, että tartten kohta suojakerroin 100 arskarasvaa, mikä musta kuulostaa kyllä ihan hyvältä. Istun tällä hetkellä täällä siis naama, jalat, rintakehä ja kädet punasina. Sattuu ihannn sikana, ja hostmom oli kyllä tosi huolissaan, ku varsinki mun jalat oli tosi kippeet, ja se autossa paluumatkalla kotiin kyseli kokoajan, että oonko ok. Kotona sain siltä jotain aloevoidetta, joka puuduttaa ihoa pikkasen, niin ei oo niin kipee, mutta en oikeen osaa sanoo, auttoko se. Mutta kyllä tää tästä! Pitänee ettiä vielä vahvempaa aurinkorasvaa, jos semmosia ees tehhään... No, anyways, beachilta ku tultiin niin meille tuli taas vieraita, osa oli samoja ku eilen, ja osa oli mulle uusia tuttavuuksia, jotka oli meijän kanssa kyllä rannallaki. Syötiin taas hyvin, juteltiin, ja illalla mentiin beachille katteleen ilotulituksia, joita tällä kertaa oli kyllä paljo! Ja oli tosi hienoja!
Hengasin vielä hetken hostmomin kaa parvekkeella, ku se oli siellä taas kattomassa ilotulituksia. Sen jälkeen ei mitään muistikuvia mitä tehtiin, muutako et mentiin nukkumaan, joten tuskin mitään maata järistyttävää tapahtu... Sunnuntaina oli hiiiidaaaas aamu, loikoilin sängyssä ja joskus ennen kahtatoista lähettiin yacht clubille uimaan ja lounaalle. Tai lapset ui, ja me juoruttiin terassilla. Ruoka oli tooosiii hyvää! Ehkä parhaimpia ranskalaisia mitä oon koskaan saanu.



 Puoli kahen aikaan lähettiin takas beach houselle, pakattiin loppuun, sanottiin heipat ja lähettiin ajelemaan kotiin. Kotimatka suju lauleskellen ja jutskaillen, just niinko menomatkaki. Jossain vaiheessa ku hostmom oli pistäny gpssän päälle, hostdad meni aina ihan eri reittiä ku meijän gps ehotti, ja sitte hostdad ajoki sivuun ja soitti meille että se ei löyvä yhtä tietä millään, ja me ruvettiin ihan urakalla ettimään että mistä sinne pääsee, ja löytyhän se viimein, ja jatkettiin matkaa. Sit ku ajettiin ohi risteyksestä, mistä meijän ois pitäny kääntyä että päästään sille kyseiselle tielle, soitettiin hostdadille että menit ohi ja voi että se oli mad :DD no, ei ku takasi! Selvittiin kuitenki oikeelle teille, ja täällä päässä osavaltioo oli ihan järkyttävät ruuhkat, ja bay bridgen ylitykseenki meni varmaan kaks kertaa enempi aikaa ku normaalisti, ellei kolme.

Päästiin kotiin, nakattiin A sisälle ja lähettiin Ruby Tuesdayhyn syömään. Tottakai dinnerpaikka ratkaistiin arvonnalla, jossa jokaisen piti nimetä ravintola mihin haluaa syömään, ja sitte piti äänestää. Mä ku en tiedä täältä mitään ravintoloita, niin hostmom ehdotti että sanoisin suomeksi jonku suomalaisen ravintolan ja meikähän sano! Ei hyväksytty mun ehotusta :( No, Ruby Tueday voitti ja nami! Oli kyllä hyvää ruokaa. Siellä saa siis joko tilata listalta, tai valita salaattibaarin, mistä saa hakee salaattia niin paljo ku jaksaa! Kaikista oudoin hetki oli, kun siinä syötiin rauhassa ja yhtäkkiä mun viereen kävelee joku nuorehko, hieman oudohko nainen, sanoo jotai et ''it's dangerous to go alone, take this'' ja tyrkkää mulle jonku paperilapun... joka oli joku tarjouskuponki? Se nainen katos yhtä nopeesti ku tuliki ja mitä ihmettä :D Oltiin kaikki hetken aikaa ihan että mitä, oli kyllä niiiin outo hetki, mutta hostdadin reaktio oli kyllä ehkä parhain. Se oli valehtelematta jonku vartin sillee mitä just tapahtu... Samaa mietin minäki!

 Mutta, siihen loppui mun huikea viikonloppu! Ens viikonloppuna lähtään takas Lewekseen, ja ollaan siellä tällä kertaa koko viikko, ku R (ainaki, en tiiä tytöistä) osallistuu sailing campille. Hostit oli vaan suunnitellu, että lähettäs perjantaina, mutta mulla ois lauantaina eka au pair meeting ja haluisin kyllä kovasti mennä, ku en täältä vielä oikeen ketään tunne, joten toivotaan että onnistuu!