lauantai 11. lokakuuta 2014

Goodbye Jesus

Kyllä perjantait on aina perjantaita!! Ihanaa.

Eilen aamulla päästiin ajoissa lähteen kouluun (?? Ihmeiden aika ei ole ohi..) ja kävin nakkaamassa lapset, paluumatkalla pysähdyin Starbucksissa hupsss. Puolet palkasta menee nykyää tuonne, eiku... Kotona himmailin ja chillailin, en oikee ees muista mitä tein? Enpä varmaan kamalasti mittään. 

Puol kolmelta lähin taas hakemaan lapsia, ja lähettiin ajelemaan grouppiin. Aika kivuttomasti meni matka sinne, ilman joka viikkosia tappeluita:D lapset teki läksyjä ja mä parhaani mukaan koitin auttaa sen mitä ajaessa pystyin. 
     jätettiin R grouppiin, ja mentiin subwayhyn tyttöjen kanssa. Eka hengattiin autossa jonkuaikaa, et tytöt sai läksyt tehtyä loppuun ja mentiin sitten syömään. Subwayssa oli joku vanhahko miesasiakas joka oli tosi kiinnostunu tyttöjen koulupuvuista, ja jutskailtiinki sen kanssa joku puoli tuntia ties mitä kaikkea, ja sain kovasti kehuja et mulla on hyvä enkku, jee! 
    Ja mun äiti oli tästä kovin huolissaan, en oo tainnu tästä tänne kirjottaa koska se on mulle niin itsestäänselvyys, joten siksi ehkä, mutta äiti pohti pidetäänkö me group päivinä R:ää nälässä koko päivä, ja vastaus on ei todellakaan :DD Kun me mennään tyttöjen kanssa subiin, ja tilataan ittellemme ruokaa, mä tilaan subin R:lle jonka R sitten syö paluumatkalla. Joten kyllä, myös R ruokitaan torstaisin haha. 

Puol kuuden kieppeillä lähettiin ajamaan takas grouppiin, ja tytöille iski joku kamala villikohtaus ja ne oli kyllä ihan käsittämättömiä :DD ne nauro ihan typerille jutuille, jos sanoit pineapple niin ne nauro viis minsaa, moro... Napattiin R kyytiin ja lähettii ajeleen kotiin. Joku 3 mailia päästiin ja autosta kuuluu pieni PING ja meikä on heti että apua kuoleeko tää auto tähän, mutta kappas, bensavalo se vaan! Oon yleensä tosi paranoid bensan kanssa, ja group päivinä vaikka tankki ois puolessavälissä, käyn VARALTA tankkaamassa sen, ja nyt en ollu tyyliin koko viikolla vilkassukkaa koko mittariin. Pieni kylmä hiki alko puskee, oltiin tunnin päässä kotoo keskellä ei mitää tankki miltei tyhjänä. Yleensähän niillä kuitenki pääsee ajamaan ihan kiitettävästi vielä vaikka bensavalo palais, mut en halunnu riskeerata. Vedin auton sivuun ja rupesin paniikissa googlaamaan bensa-asemia ja kyllähän tuolta jumalan selän takaa pari löyty! Ajettii jotai pikkuteitä ja se asema mille mentiin oli kirjaimellisesti keskellä peltoa, ei mitään muita taloja ympärillä.... No, menin tankkaamaan ja jostai syystä se ei hyväksyny mun korttia, ARGH. Eiku sisälle pyytään et ne avaa pumpun ja uus yritys! Sain auton tankattua ja bensat maksettua ja matka jatku! Hurraa. 50 E:llä yllättäen jumituttiin ruhkaan, mutta ihmeen kaupalla oltiin silti seiskan kieppeillä kotona. Wouu!

Puol kasilta Louise tuli hakemaan mut (VIKAA KERTAA) kyytiin, ja lähettii viettää läksäreitä 49 westiin. Oltiin yllättäen myöhässä (VIKAA KERTAA) ja oltiin vähän sad siitä, et ei olla enää yhessä myöhässä joka paikkaan :( lipitettiin chai lattea ja syötiin kakkua, juteltiin, oltiin onnellisia siitä että ollaan löydetty toisemme, ja et meillä on näin hyvä porukka ja jauhettiin vaan yleistä paskaa. Ennen kymmentä lähettiin ajeleen kotiin, ja oltiin kaikki tosi sad fiilareilla. Paluumatkalla mä ja Louise nostalgioitiin meidän huikeaa puoltatoista kuukautta, ja naurettiin vedet silmissä tyhmille läpille kuten goodbye jesukselle, hahaa suckersille, ja sille ku Louise pakkas kamojaan jonku randomin autoon. Saatettiin myös ajaa tahallaan 20 mph 35mph alueella vaan koska meitä ärsytti meijän takana oleva tyyppi ku se oli ihan perseessä kii, ja sen iloksi koitettii mennä mahollisimman hitaasti :D hähähä eikä sillä tiellä saanu ohittaa. Ollaan kamalia. 

Meijän pihalla vedettiin pienet itkut, ja sovittiin että treffataan Helsingissä sitten kun mäkin oon Suomessa ens vuonna. Jag kommer att sakna dig, Louise!!! <3 

Kotona rupesin sitten miettimään, miten hankalaa tulee olemaan heippojen sanominen sitten kun on ens kesänä mun pitää lähtä kotiin. Louisen kanssa tunnettiin tosiaan se joku puoltoista kuukautta, ja heippojen sanominen oli kamalaa. Innolla ootan millasta on sanoo heipat loppuporukalle, ku ollaan tunnettu 10 kuukautta. Yhhh. 

Tää päivä meni ihan chilleissä fiilareissa jokatapauksessa. Koitin soittaa meijän haisulikoiralle trimmausta, mutta eipä mulle vastattu. Kävin Wahlgreensilla tekemässä muutaman meikkilöydön, ja hain Giantista salaattia, ja loppuvapaan pakoilin siivojia. 

Hain lapset, tultiin kotiin, R teki meille smoothieta ja loppupäivä chillattiin. L ja mä leikittiin, ku R ja C pelas. Oli chillii. Hd tuli kotii ja tilattiin pitsaa. Ei hullumpi viikonlopun alotus :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti